Vaihtelevaa menestystä

Heippa! Mulla on maaliskuu lähtenyt hyvin käyntiin. Sunnuntaina tosin ilma oli tosi tylsä, maassa oli loskaa ja taivaalta satoi räntää. Helmilläkään ei ollut mikään parhaista päivistään, sillä mikään ei oikeen ponineitiä jaksanut kiinnostaa. Ratsastin sileellä ihan perusjuttuja, alkuverkaksi taivutuksia ja paljon suunnanvaihtoja lävistäjän kautta. H tuntui vähän pakenevan kuolainta ja kulki selättömästi pää pilvissä. Yritin ratsastaa ravin hyvin läpi ennen laukkoja, mutta laatu ei millään parantunut ja yleensä Helmin ravi on huomattavasti irtonaisempaa laukkojen jälkeen, joten päätin lopettaa ravissa junnaamisen ja nostaa laukan. Pyrin välttämään ympyrällä laukkaamista, sillä otan usein kaiken laukkatyöskentelyn ympyrällä eikä se pidemmän päälle tee hyvää hepan lihaksistolle. Hevonen tarvitsee ihan erilailla kroppaansa ympyrällä ja suoralla, joten olisi tärkeää muistaa ratsastaa molemmilla. Ja kuten jo sanoin, me aika usein tykätään jäädä siihen ympyrälle pyörimään...

Pari kierrosta laukattiin ihan uraa pitkin, keskityin erityisesti kulmiin ja teimme pientä temponvaihtelua niin, että sain Helmin suht koht kuuliaiseksi istunnalleni. Laukka sujui paremmin kuin ravi, mutta parhaimmillaan poni ei ollut. Teimme seuraavaksi laukanvaihtoja lävistäjällä, aluksi ravin kautta, mutta muutaman kerran onnistui suoraan lennostakin! Aika paljon siis käytimme aikaa laukkaharjoituksiin. Ravia yritin vielä ratsastaa hyväksi laukkojen jälkeen, mutta tuntui kuin mitään muutosta ei olisi tapahtunut. Tein väistöjä, voltteja, taivutuksia ja suunnanvaihtoja, mutta poni oli edelleen yhtä selätön. Annoin sille sitten pitkää ohjaa ja keventelin reippaaseen tahtiin. Nousin välillä kevyeeseen istuntaan antaakseni Helmille kunnolla tilaa venyä ja pyysin pätkiä pidentämään askelta. Aina ei voi eikä pidäkkään sujua hyvin, sunnuntai oli molempien mielestä vähän huono päivä!

Tiistaina jätin tallin väliin kokeisiin lukemisen takia. Muutenkaan en valmennukseen olisi päässyt, nimittäin aikaa oli poikkeuksellisesti siirretty aikaisemmaksi enkä olisi siihen kerennyt. Ensi sunnuntaina on kuitenkin estevalmennus maneesilla, joten ei me tällä viikolla ihan ilman Jossun valvovaa silmää jäädä. Ja kiva päästä taas hyppäämään!

Keskiviikkona olin taas Nooran ja Tiian kanssa samaan aikaan tallilla. Tällä kertaa he molemmat ratsastivat ja Helmikin tuntui paljon rennommalta kuin sunnuntaina! Se inhottava loskakin oli sulanut, joten päivä oli oikein hyvä :) Saimme sitten hetken alkuverkattuamme tyttöjen kanssa idean vaihtaa heppoja hetkeksi. Pääsinkin sitten kokeilemaan sekä siroa arabiristeytys Issaa, että suuriaskelista lämminveritammaa Beloonaa. Molemmilla olen joskus ratsastanut (Issalla kerran, Beloonaa vuokrasin kauan aikaa sitten), mutta pitkään aikaan en kyllä muun ratsun selässä ollut istunut kuin Helmin. Issan selässä olo oli tosi turvaton, koska kaulaa tuntui jatkuvan loputtomiin ja Issa tuntui tosi ohuelta. Otin sillä hetken aikaa ravia ja se tuntui ihan järkytävältä :D Muuta analysoitavaa mulla ei kokeilusta ole, koska nauroin niin paljon... Hahah. Seuraavaksi pääsin kuitenkin Beloonan selkään. Ravi tuntui ihan hirveältä pompotukselta, se oli hidasta ja tahmeaa sekä hyppi ylös alas, olin selässä kuin perunasäkki ja pohkeeni heiluivat ihan minne sattuu! Pikkuisen sain hetken ravityöskentelyn jälkeen Beloonaa ryhdistettyä ja ravia aktivoitua, sekä muutaman keinuvan laukka-askeleenkin otin. Halusimme kuitenkin äkkiä vaihtaa tuttujen heppojen selkään. Helmi tuntui ihanan tasaiselta, tutulta ja rennolta, oppi kyllä taas arvostamaan sitä omaa ratsua ihan eri tavalla. Vaikka tekisi kyllä hyvää välillä päästä muidenkin heppojen selkään...

Ravasin Helmillä hetken, poni oli irtonainen ja rento, sekä aivan eri tavalla muokattavissa kuin sunnuntaina. Laukat otin taas lävistäjillä vaihtojen kera, hieman on tuo lennossa vaihtaminen vielä hakusessa mutta kukaan ei ole seppä syntyessään ja hiljaa hyvä tulee. Täytyykin kysyä Jossulta seuraavassa kouluvalmennuksessa neuvoja laukan vahtamiseen.
    Tällä kertaa ravityöskentely laukan jälkeen oli tosi hyvää, Helmi alkoi muistuttaa taas sitä hienoa itseään :) Kamalasti en vaatinut siltä, kehuin kun sujui hyvin ja lopetimme aika nopeasti. Loppukäynnit kävin pyörähtämässä loppukäyntimaastossa ja ponin hoidettuani lähdin kotia kohti.

Torstaista ei ole sen enempää kerrottavaa, kuin että käytiin Helmin kanssa rennosti ilman satulaa maastossa. Se oli kyllä mun vastapestyjen ratsastushousujen kannalta huono idea :D Ne olivat saaneet mukavan uuden karvakokopaikan maastolenkin jälkeen. Helmi oli kuitenkin maailman suloisin kun saavuin tallille, se nimittäin tuli portille höristen vastaan. Liekö sitten johtunut tunnille lähteneiden tovereiden kaipuusta, hehe.

Huomenna lauantaina mulla olisi tarkoituksena mennä parin kaverini kanssa ulos. Otamme silloin kameran mukaan, joten jonkunlaista postausta olisi sitten siitä mahdollisesti tulossa. Sovimme myös Hannan kanssa sunnuntaista niin, että hän tulee kuvaamaan estevalmennusta, jonka jälkeen suuntaamme sitten vuorostamme hänen tallilleen. Viikonlopusta on siis tulossa materiaalia, haluatteko kuitenkin mielummin tuon lifestylepostauksen ja valmennupostauksen erikseen, vai mahtuvatko ne mielestänne samaan syssyyn?

Kiitos hurjasti kaikista mielettömän ihanista kommenteista! Olen saanut paljon motivaatiota blogia varten teidän ansiostanne, KIITOS ♥