Ruudun takana iloinen tyttö!

Mua odotti tänne bloggeriin kirjautuessa aivan ihana yllätys! Olin saanut edelliseen postaukseen pari tosi kivaa kommenttia :) Saattaa kuulostaa hassulta, että iloistuin niin "pienestä" mutta blogini ei ole (ainakaan vielä) mitenkään ihmeellisen suosittu ja valitettavasti myös todella epäaktiivinen, joten tulee heti älyttömän hyvä fiilis kun huomaa joidenkin oikeasti tykänneen siitä mitä kirjoitin ja jaksaneen vielä vaivautua kommentoimaan. Toivon todellakin että jaksaisitte tehdä niin myös jatkossa, olisi tosi kiva alkaa saada useamminkin sekä risuja että ruusuja blogista ja postauksista. Kiitos hurjasti kommentoineille!

 
Hiihtolomalla tosiaan maneesilla käytin pitkästä aikaa kannuksia, jotka olivat pari kuukautta pysyneet kotona hyllyllä käyttämättömänä. Nyt kuitenkin maneesivalmennusten jälkeen päätin vetää ne jalkaan muun muassa tiistain kouluvalmennukseen kotikentällekin. Keväällä muutamat kisat ovat toivon mukaan edessä, joten kannuksien käyttö silloin tällöin tekee ihan hyvää, niitä kisoissa kun kuitenkin käytän. Mullahan tosiaan on vaan noi kaikista lyhyimmät, taitavat olla 15mm, pyöreäpäiset piikit, eikä poni yhtään pidempiä/terävämpiä tarvitsisikaan. Kannukset ovat hyvä apu mulle saada pohjeavut läpi jos Helmi on hidas pohkeelle, ja muutenkin pohkeen tukena, esteillä taas saan Helmin paljon paremmin käännettyä tiukoissa käännöksissä.

Tiistaina oli tosi hyvä ja onnistunut valkku! H oli alkutunnista jo ihanan aktiivisen tuntuinen. Jossu oli laittanut kentälle pari puomitehtävää, toisen laukalle ja toisen raville. Laukkapuomit olivat lävistäjän niin sanotussa C-päädyssä, noin M-kirjaimen kohdalla ja siinä oli kaksi puomia innarivälillä, ihan simppelisti siis. Ravipuomeja oli myös kaksi, ne olivat sisäuralla H:n kohdalla. Aloitimme tulemalla kevyessä ravissa oikeaan kierrokseen ravipuomeja. Ne saivat Helmin kivasti nostelemaan jalkojaan ja jumppasivat heppaa hyvin. Alkuverryttely ravissa oli siis aika yksinkertainen, mutta reipas ja tehokas.

Kun ravipuomit oli tultu muutamaan otteeseen molempiin suuntiin, aloimme tulla eräänlaista tehtävää. Laukka täytyi ottaa kuntoon L-päädyssä ympyrällä, ja vuoron perään kaikki saivat tulla ensin lävistäjän laukkapuomit, sen jälkeen laukanvaihto ja pieni laukkavoltti C:n kohdalle, siirtyminen raviin, ravipuomit joiden kohdalle vielä voltti. Ravipuomit tultiin siis kaksi kertaa peräkkäin. Meillä meni Helmin kanssa aluksi ihan päin mäntyä, kun voltit valuivat ympyröiksi eivätkä askeleet osuneet. Nauroin kuitenkin vain omalle sähellykselleni ja yritimme uudelleen - paremmalla menestyksellä. Mulle on aina ollut vaikeeta laskea askeleet nimenomaan puomeille. Esteillä se jostain syystä onnistuu paremmin, mutta ylipäänsä lähestymiset eivät koskaan ole olleet vahvuuksiani. Tällä tunnilla onnistuin kuitenkin melkein joka kerta! Myös voltit ja siirtymiset sujuivat näppärästi, kun keskityimme ponin kanssa molemmat hyvin.

Tehtävä vaihtui lopuksi hieman, tultiin lävistäjä laukassa toisesta suunnasta kuin äsken, jonka jälkeen tehtiin volttia niin kauan kunnes pystyttiin tulemaan samat puomit "alkuperäisestä" suunnasta. Sitten jatkettiin suoraan ravipuomeille ja jätettiin voltti kokonaan välistä. Tämäkin meni aluksi ihan sähläten mun osalta, mutta saatiin sekin toisella yrityksellä sujumaan. Sitten alettiinkin jo keventelemään loppuverkkoja! En saanut tuntia kuulostamaan yhtä kivalta kuin se tuntui, mutta tykkäsin näistä puomiharjoituksista tosi paljon :)

Keskiviikkona mun kanssa samaan aikaan oli ratsastamassa Noora. Tiia oli katsomassa, joten lupasi kuvata meitä. Noora ja Tiia tosiaan ovat mua pari vuotta nuorempia tallikavereitani, jotka ovat kyllä tosi hauskaa seuraa :) Ulkona oli jo pimeää kun ratsastimme, joten kuvistakin tuli melkein mustia ja jouduin siis aika reippaasti niitä muokkaamaan, josta kuvien huono laatu johtuu. Tiia kuvasi tosi hyvin siihen nähden kuinka harvoin järkkäriä käyttää, ja sain paljon hirmu hyvää videota! Kuvia oli hieman vähemmän, mutta juuri sopivasti jotta näätte vähän miltä meno näytti.

Noora oli laittanut lävistäjälle samanlaiset ravipuomit kuin edellisen päivän valkussa, joten tultiin niitä aika paljon alkuverkaksi. H oli tosi rento ja kevyt kädelle. Taivuttelin paljon, teimme siirtymisiä ja voltteja. Laukan nostin käynnistä, aluksi poni oli tosi tahmea pohkeelle ja pari raviaskelta tuli ennen laukannostoa. Mun täytyi kuitenkin itse olla tosi tarkkana, että annan selkeät ja napakat avut, niin johan nousi hienosti käynnistä laukka! Oikein tunsi miten Helmi polki takajaloillaan alleen. Työstettiin laukkaa ympyrällä, sekä otimme sisäuralla suoria pätkiä. Pyrin vaikuttamaan laukan tempoon mahdollisimman paljon mahdollisimman pienellä istunnalla. Lopulta sain laukan aika nättiin pakettiin ja poni oli todella kuuliainen. Jes! Laukkojen jälkeen päätin ratsastaa ravin kunnolla läpi ja kuvista näättekin miten hienosti meni ;) Kaikista parhaimmat pätkät tuli videolle, mutta vitsi miten kivaa saada (edes pimeitä ja rakeisia) kuvia ponista muutenkin kuin kaula pitkänä. Tosi harvoin Helmiä onnistutaan kuvaamaan parhaimmillaan, mutta tänään meni kyllä aika hyvin. Poni käytti hyvin selkäänsä ja oli pyöreä, välillä tuli myös pätkiä peräänannossa. Lävistäjällä saimme aikaan myös pientä lisäyksenpoikasta, tästä se lähtee!

Tässä kuvassa laatu oikeen sattuu silmään, pahoittelut... Jouduin tätä aika paljon rajaamaan.

Tänään torstaina olin tallilla jo neljältä. Kuvailin hetken ponia tarhassa, kunnes hain sen käytävälle puunattavaksi. Ajatella, että on vasta helmikuu ja poni tiputtaa jo talvikarvaansa oikein urakalla... Siitä huolimatta ratsastin ilman satulaa, Saana lähti kanssani maastoon. Käveltiin alkumatka ihan rauhallisesti, silloin tällöin otettiin pieniä pätkiä ravia, mutta hyvissä kohdissa annoimme ponien kyllä päästellä kunnolla höyryjä! Helmi silminnähden nautti juoksemisesta, ja kieltämättä niin nautti kuskikin :) Ratsastuksen jälkeen mulla alkoikin työt, nimittäin pidin ratsastustunnin nuoremmille. Pääsen välillä pitämään noita tunteja ja on ollut hirmu kiva huomata kuinka paljon oppilaat tykkäävät mun tunneista. Enhän mä tietenkään mikään valmentaja ole, mutta meillä on aina tuntilaisten kanssa tosi mukavaa. Tunnin jälkeen hoidin vielä iltatallin, mulla oli onneksi monia pikkuapureita mukana!

 

Tänään ei tota tekstiä tullutkaan ihan niin runsaasti kuin viime postaukseen, hahah... Ehkä toisaalta ihan hyvä niin. Jotenkin nyt ei tuntunut kirjoittaminen luonnistuvan, joten kerroin asioista aika suurpiirteisesti. Huomenna mulla alkaa koulu vasta kello 11, kuvitelkaa! Saan nukkua ihanan pitkät yöunet. Sitten onkin jo perjantai ja viikonloppu alkaa. Nyt mä kuitenkin lähden nukkumaan, alla vielä puhelinkuva maastosta. Heipsun!